Kun kaapelit aikanaan poistetaan käytöstä, voidaan kaapelijäte hyödyntää monella
tavalla. Kuparijohtimisten kaapelien johdin on erittäin puhdasta kuparia, jota
voidaan kierrättää lähes ikuisesti. Kaapeleissa voi olla myös muita metalleja;
alumiinia ja terästä. Teräs voidaan ottaa talteen magneettierottimilla muusta
murskatusta kaapelijätteestä ja laittaa kierrätykseen.
Metallien lisäksi kaapeleissa on yhtä tai useampaa muovilaatua, joista osa
voidaan kierrättää. Mitä puhtaampana muovit saadaan erilleen, sitä helpompaa on
niiden kierrättäminen uusioraaka-aineeksi. Telekaapeleissa on usein myös
vaseliinia vesitiiveysaineena. Metallit saadaan vaseliinitäytteisistäkin
kaapeleista erilleen mutta muiden kaapelikomponenttien taloudellisesti järkevä
käyttö rajoittuu lähinnä vaseliinin ja muovien hyötypolttoon eli muutetaan
niissä oleva energia sähköksi ja lämmöksi hyötypolttolaitoksissa.
Vaseliinitäytteiset kaapelit eivät sisällä halogeeneja eivätkä raskasmetalleja
ja niiden poltto energiaksi on yhtä turvallista kuin polttoöljyn poltto.
Tällainen muovijäte poltetaan turve- tai hakevoimaloissa ja niiden savukaasut
ovat puhtaampia kuin turpeella tai puuhakkeella ja polttoarvoltaan ne ovat
polttoöljyn veroisia.
Jos kaapelit sisältävät halogeeneja kuten klooria, niitä ei saa hävittää
polttamalla. Halogeenipitoista muovia on esim. PVC. Pienjännite-
energiakaapeleissa PVC on yleisin eriste- ja vaippamateriaali. Puhtaana
talteenotettu PVC voidaan kierrättää uusiotuotteiksi. Likainen ja eri
muovilaatuja sisältävä PVC-pitoinen jäte toimitetaan toistaiseksi kaatopaikalle.
Valokaapelit sisältävät lähes poikkeuksetta vaseliinia ja erikoisgeeliä ja
niissä on useita eri muovilaatuja. Niissä voi olla lujitteena terästä, sen
sijaan niissä ei yleensä ole arvometalleja ja ne ovat tänä päivänä
halogeenittomia. Murskauksen ja teräksen poiston jälkeen valokaapelijätteelle
taloudellisesti ja ekologisesti järkevin käyttö on hyötypoltto sähköksi ja
lämmöksi.
Kun kaapelit poistetaan käytöstä, kannattaa jo tässä vaiheessa jaotella kaapelit
ryhmiin:
| 1. | Halogeenipitoiset kaapelit (PVC) muista kaapeleista erillään. - esim. pienjännite- ja A&T -kaapelit, jotkut sisätelekaapelit. |
| 2. | Vaseliinitäytteiset telekaapelit omaan ryhmään - esim. maa- ja ilmatelekaapelit ja kuparivaippaiset vesistökaapelit (v. 1998 alkaen) |
| 3. | Kuivat (vaseliinittomat) telekaapelit omaan ryhmään - esim. sisätelekaapelit (joissakin voi olla PVC:ä!), ulko/sisätelekaapelit |
| 4. | Lyijyvaippaiset kaapelit on pidettävä muista erillään. Vesistötelekaapeleissa käytettiin ennen v.1998 yleisesti hermeettistä lyijyvaippaa ja niissä on myös vaseliinia vesitiiveysaineena. (Lyijyvaipan tilalla on voinut olla myös alumiinivaippa) - vesistökaapelit, jotka on valmistettu ennen vuotta 1998 - paperieristeiset maakaapelit, jotkut maavalokaapelit |
Lyijy ja täytevaseliinit ovat ongelmajätettä ja niitä ei saa toimittaa
kaatopaikalle! Kaapelijätteen teollinen käsittely on luvanvaraista toimintaa ja
edellyttää käsittelijältä ainakin ympäristöluvan.
Huom: Jaottelu edellä mainittuihin neljään ryhmään ei ole aukoton ja siksi
kannattaa olla yhteydessä valmistajaan. Draka NK Cables neuvoo mielellään
valmistamiensa, käytöstä poistettujen kaapelien asiallisessa käsittelyssä ja
meiltä saa myös luotettavien jälkikäsittelijöiden yhteystiedot.
Lisätietoa sähköpostitse.
